Soluttaako Venäjä nettikeskusteluihin agentteja?

Päivän uutisvirrasta löytyi mielenkiintoinen tieto.

Kanadan hallitus maksaa rahaa ”trolleille”, jotka sekaantuvat poliittisten keskustelukanavien väittelyyn.

Tämä on salaisuus, jonka kaikki periaatteessa tietävät, arvaavat ja ymmärtävät.

Miksi tällainen vaikuttamiskeino jätettäisiin käyttämättä, kun sitä käyttävät myös neutraalit siviilit, kuten sinä ja minä?

Totta kai.

Artikkelissa listataan Kanadan lisäksi Israel ja Yhdysvallat. Erityisesti tunnettu tapaus on härski ja häikäilemätön Monsanto, joka levittää omia siemeniään ympäri maapalloa, hankkii niille patentit, ja sen jälkeen haastaa jokaisen oikeuteen, joka ei suostu tähän uudenlaiseen orjuuteen. Monsanto on jo kauan sitten soluttautunut keskustelupalstoille levittämään omaa propagandaansa. Monsanto on paljastettu muun muassa IP-osoitteiden perusteella.

Entä Venäjä?

Kirjoitin joskus kauan sitten lyhyen tekstin aiheesta, ja se löytyi tietokoneeltani:

Venäjä olisi idioottimainen federatiivinen hanke, ellei se seuraisi suomalaisten (georgialaisten, virolaisten, latvialaisten jne) keskustelua netissä.

Venäjä olisi tyhmä federatiivinen projekti, ellei se osallistui suomalaisten (georgialaisten, virolaisten, latvialaisten jne) nettikeskusteluun, näiden omalla kielellä.

Venäjä olisi kelvoton federatiivinen yritys, ellei se pyrkisi vaikuttamaan suomalaisten (georgialaisten, virolaiste, latvialaisten jne) mielipiteisiin nettikeskusteluissa, näiden omalla kielellä.

Olen harrastanut Venäjää sivuavaa keskustelua (etenkin Karjalasta mutta myös yleensäkin Venäjästä) kohta 10 vuotta, ja kaikenlaista on tänä aikana tullut esille.

Yleisin paljastava seikka on äärimmäinen henkilöön menevä rienaus, joka pyrkii nolaamaan ja mustamaalaamaan jonkun, joka haluaa edistää ihmisoikeuksia ja oikeudenmukaisuutta, ja vastustaa imperialismia ja alueanastuksia.

Tällainen interventio on ehdoton, kylmän harkittu ja aina törkeydessään hätkädyttävä. On vaikea kuvitella, että ihan tavallinen, keskivertosuomalainen vaivautuisi nokittelemaan toista suomalaista. Sen sijaan petoksella vieraan valtion alueita miehittänyt ja etnisen puhdistukseen syyllistynyt imperialistinen aluelaajentaja pitää tärkeänä murhata jokaisen mielipiteen, joka asettuu sen fantasioita kyseenalaistamaan.

Toinen tunnusmerkki on äkillinen ilmestyminen pitkän tauon jälkeen ”keskustelemaan”, vain siksi, että Karjala on otettu jälleen esille. Henkilön identiteetti jää hämärän peittoon, tavoitteet ja preferenssit sensijaan paljastuvat selvästi.

Näitä veijareita näkyy kaikilla kanavilla.

Ammattimaiseen rienaukseen ehtii Suomi24:stä tuttu  ”Nimierkki”, jonka aktiivisuus kaataa alas jokainen mielipide on ollut suorastaan hämmästyttävää. Miten kukaan tavallinen suomalainen pitäisi Karjalan palautusta niin vaarallisena, että ottaisi elämäntehtäväkseen ampua alas jokainen myönteinen lausahdus, mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman rajuin argumentein?

Aikoinaan ProKarelian foorumilla tällaisia haukkana mukaan tulevia nimimerkkejä olivat fundamentalistikommunisti ”kylmyri”, jonka hengentuotteisiin kuului väite, jonka mukaan Karjalan palautusta kannattavat ovat menettäneet järkensä kuppataudista, jonka ovat hankkineet Bangkokissa. Hän myös keksi uusia haukkumasanoja Karjalan palauttajille, kuten ”kahelit”, kuten ehkä ihan itse keksityssä väännössä: ProKahelia.

Toinen ammattimaisesti kirjoittava oli ”oululainen rahastosijoittaja”, joka ylisti venäläistä rotua ja kehotti siirtämään omaisuutensa Venäjälle. Hän käytti ainakin nimimerkkiä ”Sergei Makarov”.

Täysin samantyyppinen henkilö on Helsingin Sanomien ”Karl Haushofer”, jolla on tapana vastata jokaiseen Venäjää kriittisesti arvioivaan tekstiin kääntämällä keskustelu USA:n haukkumiseen. USA on tietysti maailman suurin terroristivaltio, jonka ”tappamien” irakilaisten määrä kasvaa kuin pannukakku.

Tietenkään ei ole kiellettyä kehua Venäjää netissä, vaikka olisikin suomalainen, onhan Venäjän imperialismi aina ollut ulkomaalaisten tukemaa, joskus jopa itse aiheuttamaa. Olivathan suuri osa tsaareista saksalaistaustaisia, ja Stalin georgialainen ja Hrutshev ukrainalainen.

Mutta jos suomalaisten siviilihenkilöiden mielipiteitä debunkataan palkallisten venäläisten agenttien hevonpaskalla, silloin tulee tähän suomalaiseen perustuslailliseen sananvapauteen enemmän haasteita.

* * *

Juuri Uudessa Suomessa kirjoittava rienaaja antoi minulle vihjeen jo lokakuun alussa: ”Vai olisiko parempi lopettaa ”ura” bloggaajana nyt ja tähän?”

Hän kirjoittaa edelleen. Minut on sensuroitu.

Sekin puhuu omaa kieltään siitä, mitkä voimat Suomessa edelleen jylläävät.