Uusi maailmanjärjestys – se on jo täällä!

Olen monien muiden tavoin seuraillut amerikkalaisperäistä keskustelua “uudesta maailmanjärjestyksestä”. Sen nimi englanniksi on New World Order. Jos ei tunne keskustelua, kannattaa googlettaa asia ja tutkia itse.

Tosiasia on kuitenkin se, että uusi maailmanjärjestys on jo täällä. Se ei ole sama kuin ennustettu yhden “valaistuneen” ihmisjoukon globaali yksinvalta, ihmisarvon romahduttaminen orjien tasolle ja muut yksityiskohdat.

Olemme kuitenkin huomaamattamme joutuneet maailmaan, jossa mikään ei ole enää entisensä. Pelkäänpä, että vanhaa maailmanjärjestystä tullaan vielä kaipaamaan!

* * *

Nettikahvila Hanoissa, Vietnamissa, toukokuu 2010. Kukaan ei ole internetissä, ei lue uutisia tai osallistu keskusteluun. Pieni “reikä seinässä” on täynnä nuoria poikia, joista jokaisella on oma näyttöpääte esillä.

Kyseessä on Counter Strike. Nuoret miehet käyttävät jokaisen arkipäivänsä kaikki vapaat tunnit räiskimällä “kavereitaan” järeillä tuliaseilla, huutaen kasvot omaan ruutuun päin eläimellisiä karjahduksia.

Counter Strike oli kuuminta hottia jo viisi vuotta sitten Malesiassa. Kun reppuselkäinen matkailija halusi päästä sisälle kotimaansa uutisiin ja juoruihin, hän joutui toinen toisiaan tappavien nettipelaajien kanssa samaan hullujenhuoneeseen.

Nämä nuoret eivät koskaan opi tekemään työtä, seurustelemaan tai menemään naimisiin. Yksikään aikaisempi sukupolvi ei ole imenyt psyykeensä yhtä paljon väkivaltaa. Tämä sukupolvi on jo menetetty.

* * *

Nuorten poikien ajautuminen nettiväkivallan suhteen riippuvuussuhteeseen on vain yksi esimerkki muutoksista, joihin maailma on ajautunut, huomaamattamme.

Kun aiemmin nuoret miehet tapasivat kasvoista kasvoihin, pelasivat jalkapalloa, tekivät kepposiaan ja tiirailivat tyttöjä, nyt he tuijottavat aggressiivisia ja aseistettuja tappajia, ja laittavat nämä virtuaalihahmot tappamaan muita, omia kavereitaan.

Milloin tämä tapahtui?

* * *

Tilanne Suomessa on samanhenkinen. Tosin meillä nettiä käytetään eniten nettinä. Tunteja vierähtää, kun chattaillaan ja flirttaillaan (lue: nettisekstaillaan), uppoudutaan Facebookiin tai väitellään keskustelupalstoilla.

Modernin (tai “post-modernin”) yhteiskunnan ongelmaksi muodostuu asioiden abstraktisoituminen. Kun aiemmin ihmisten kokemuspiiri löytyi katumaisemasta, kaupungin keskustan hälinästä, metsistä, järvien rannoilta tai peltojen touhuista, nyt kaikki tieto näytetään saavan netistä (tai printtimediasta, joka on sinänsä hiipumassa ennen lopullista kuolemaansa).

Ihmisten maailmankuva löytyy nyt netin ohella televisiosta. Tosiasioiden tai realismin esittäminen alkaakin olla poikkeus, ja sen sijaan erilaiset mielikuvat, tyyli-ikonit ja asenteet uppoutuvat ihmisten mieliin paremmin kuin katutason realismi.

Ja tätä käytetään hyväksi. Poliitikot eivät enää rakenna isänmaata, eivät vahvista suomalaisten asemaa, vaan tilalle on tullut uusi maailmanjärjestys.

Nyt harrastetaan “asennekasvatusta”. Oma kansa syyllistetään “rasisteiksi”, ja oikea asenne halutaan saada voimaan sensuurilla tai pakkosyötöllä.

Liikenne on hyvä esimerkki. Kun alun perin maantiet tehtiin yhdistämään eri paikkoja, nyt koko ajan kiristetään lakeja ja sääntöjä, jolloin oleelliseksi ei tulekaan enää pääseminen perille, vaan tyyli. Tavoitteena on tilanne, jossa autoilijoista tehdään pohjoiskorealalaisia robotteja, joiden täytyy marssia parijonossa. Jokainen omaperäinen askel, käden liike tai ilmeen värähdys huomataan, kielletään ja rankaistaan.

Tällainen kehitys on havaittavissa kaikessa yhteiskunnallisessa debatissa. Ihmisten liikkuma-alaa, vapauksia ja luovuutta supistetaan.

Kun aiemmin uskonto, kirkko tai seurakunta dominoivat ihmisten elämää kehdosta hautaan, nyt kirkko on demonisoitu “pedofilian” tai “suvaitsemattomuuden” tyyssijaksi, eräänlaiseksi “pahuuden” viimeiseksi linnakkeeksi.

Kirkosta eroamista kannatetaan sekä suoraan että epäsuoraan, ja kirkosta halutaan tehdä seksuaalivähemmistökysymys.

Kirkolla ehkä joskus oli sanoma. Nyt sanoma on se, että kirkko edustaa suvaitsemattomuutta ja rikollisuutta.

Tämä jos mikään on uuden maailmanjärjestyksen vankka todiste. On syntynyt täysin uusi moraalikoodisto, joka tuomitsee sen instituution, joka aiemmin edusti moraalikoodistoa. Sivusta seuranneenakin tämän voi todeta olevan pahinta hevonpaskaa mitä nyky-yhteiskunta tuottaa.

Aiemmin radio edusti korkeinta moraalista, kielellistä ja yhteiskunnallista sivistystä. Radiossa puhuttiin asiaa, siellä sivistettiin kansaa ja se edusti ehdottomasti moitteetonta yksilökäyttäytymistä. Kun nyt avaa YleX:n, siellä oletetaan jo sellainen peruskäytös, joka aiemmin oli jo lähtökohtaisesti tuomittu.

Sanalla sanoen: koulukiusaajat ovat kaapanneet vallan.

Nyt eletään koulukiusaajien revanssin aikaa.

* * *

Venäjä piiritti Viipuria 1710 ja lopulta sai valloitetuksi koko alueen. Elettiin kuningas- ja keisarikuntien aikaa, jolloin kuninkaat lähettivät sotilaansa laajentamaan kuningaskuntia tai keisarikuntia.

Muutos alkoi jo 1800-luvulla Etelä-Amerikasta, jossa Espanjan ja Portugalin siirtomaat saavuttivat itsenäisyytensä. Venäjän keisarikunta hajosi 1917, ja syntyi useita uusia valtioita. Yksi näistä oli Suomi.

Kansallisvaltiot syntyivät 1800-luvulta aina viime vuosiin saakka, jolloin Kosovo irtautui Serbiasta, saamatta kuitenkaan Serbialta tunnustusta.

Kansallisvaltioiden aika on ajettu loppusuoralle, eittämättä vastoin kansojen tahtoa.

Vaikka maailmanhallintoa ei ole (vielä) luotu, Suomen menettämä suvereniteetti suhteessa Euroopan Unioniin on jo monella suulla todettu. Oma väitteeni on kuitenkin se, että suvereniteetin menetys on näennäinen ja perustuu huonojen, heikkojen ja suomettuneiden johtajiemme surkeuteen. Matti Vanhanen on näistä vätyksistä surkein.

Suomen ajaminen heikoksi maaksi oli Neuvostoliiton tarkoituksellinen kampanja. Kun Suomi säilytti 88% omasta alueestaan, näennäisesti itsenäisensä, oleellista oli heikentää Suomea sisältä päin.

Siinä myös onnistuttiin. Nyt Suomi tottelee ketä tai mitä tahansa, kunhan se tulee ulkomailta, on röyhkeä ja vahva ja erityisesti Suomen etujen vastainen.

* * *

Kansallisvaltioajattelussa hyvä puoli oli se, että jokainen itsenäinen valtio on myös suvereeni, koskematon ja tasavertainen. Suomen alueiden anastus on suurin loukkaus tätä ajattelua vastaan. Ja sitä uutta maailmanjärjestystä on suomalaisten johtajien kyvyttömyys tunnustaa Suomen suvereniteettiä, koskemattomuutta ja oikeuksia.

Kun toistaiseksi paljastumaton klikki toteuttu lavastetun “terroristi-iskun” Yhdysvalloissa 11.9.2001, monet asiat menivät saman tien uusiksi. Syntyi uusi maailmanjärjestys, joka on kaikkien kannalta vahingollinen.

USA alkoi siirtää valtaa yksityisille yrityksille, jotka eivät ole vastuussa kenellekään. Eikä niiden näennäisesti tarvitsekaan, koska ne tuottavat niin suuria voittoja. Irak, jonka ei edes väitettykään olevan tekemisissä syyskuun 11. päivän iskujen kanssa, joutui tällaisen ohjelmoinnin kohteeksi.

Maasta tuhottiin infrastruktuuri, ja tilalle tuotiin yksityisten yritysten voimin kokonaan uusi yhteiskunta. Tavoitteet on paljastettu muun muassa Naomi Kleinin kirjassa “Shock Doctrine”. Se on myös suomennettu.

Niinpä suurvallan (sen ainoan) suuryritykset loivat Irakiin oman verkostonsa. Myös itse sotatoimet yksityistettiin, jopa niin, että yksityisiä sopimustaistelijoita (tai vartijoita tai “lottia”) oli lopulta enemmän kuin liittovaltion sotilaita.

Kun aiemmin kansalliset kulttuurit, uskonnot ja tavat hallitsivat kansallisesti, kukin kansakunta oli suvereeni ja tasavertainen, nyt monikansalliset suuryritykset omistavat ja hallinnoivat melkein kaikissa maailman maissa.

Tämä ei kuitenkaan koske pelkästään juomia, hampurilaisia ja suklaapötköjä.

Suomi on tyhmyyttään luonut uuden maailmanjärjestyksen, jossa Erkko saa pitää monopoleja eri puolilla, Maikkarin omistavat ruotsalaiset, tanskalaisilla on maamme suurin juorulehti, Soneran omistavat ruotsalaiset, entisen valtion Postipankin tanskalaiset ja Kansallis-”tosi-on”-Osake-Pankin, SYP:n ja kaikki näihin sulautetut pankit ruotsalainen Nordea.

Nokian omistuksesta suurin osa on ulkomaalaisilla.

Nämä suuryritykset joutuvat lopulta kaikkein vahvimpien ja rikkaimpien monikansallisten yritysten omistukseen. Meillä ei ole omistusta, ei valtaa, ei mielipiteenvapautta eikä kohta työpaikkojakaan.

* * *

Uuden maailmanjärjestyksen mukaan kirkon on vihittävä miesparit ja naisparit, eri mieltä olevat on laitettava vankilaan (tai ainakin tuomittava sakkoihin), sääntöjä tulee koko ajan tiukentaa ja yhä useampi kriminalisoitava, kunnes jokainen marssii parijonossa ilman ylimääräisiä liikkeitä.

Valvonta lisääntyy, erilaisuus huomataan nopeammin, poliiseja halutaan lisää, koulukiusaajat ovat vallassa.

Kun itse olin nuori, sain kuulla, että elämä on mahdollisuus, työura voidaan valita ja sitten ehkä mennään naimisiin ja perustetaan perhe. Tämä on kaikki menetetty.

Nyt pitää hyysätä suuria ikäluokkia (eikö heitä ole koko ajan hyysätty), ja siksi pitää tuoda suuret määrät muukalaisia, jotta suuret ikäluokat saisivat luksuseläkevuodet. Nuoriso mäiskii Counter Strikeä tai chattailee tai roikkuu facebookissa. Vain kuusikymppiset ajavat avoautoilla, kun nuorilla ei ole siihen rahaa, intoa eikä inspiraatiota.

Nuorison joukossa syrjäytyneiden, työttömien ja toivonsa menettäneiden osuus lienee nyt suurempi kuin koskaan. Tämä on aikapommi.

Vanha maailmanjärjestys: kunnioitus, käytöstavat, uskonto, työnteko, todellinen elämä kadulla, metsissä, pelloilla, ihmisten kohtaaminen, tunteet, heteroseksuaalisuus, kansallisvaltiot ja niiden suvereenisuus, isänmaallisuus (tai nationalismi)… kaikki tämä on kadonnutta. Uuden maailmanjärjestyksen pyrkyrit, opportunistit ja koulukiusaajat ovat vallassa, ja uhkana on se, että pian kaikki vanhat arvot tullaan kriminalisoimaan. Ja osa niistä on jo kriminalisoitu.

Uusi maailmanjärjestys on jo täällä.